39 prosenttia järjestöistä on kohdannut häirintää tai muita haastavia keskustelutilanteita verkossa ja sosiaalisessa mediassa, selviää tuoreesta Järjestödigi-kartoituksesta. Kartoitukseen kertyi 571 vastausta järjestöistä ja yhdistyksistä ympäri maata. Kysely toteutettiin lokakuussa 2022. 

Vastausten perusteella eniten haastavia tilanteita kohdataan koronaan, maahanmuuttoon, ihmisoikeuksiin ja ilmastoon liittyvissä teemoissa. 

Yleisin kohdattu tilanne oli negatiiviset kommentit järjestön tekemissä somejulkaisuissa: 15 prosentilla vastanneista oli kokemuksia näistä tilanteista. Järjestöt kertoivat kohdanneensa somekanavilla ja verkossa myös kriittistä arvostelua ja paikkansa pitämättömän tiedon levittämistä. Lisäksi kohdattiin kriittisiin somekeskusteluihin mukaan merkitsemistä ja häiritsevää sähköpostiviestintää. 

– Monet järjestöt kohtaavat arjessaan toistuvaa kritiikkiä, epäasiallista keskustelua ja toimintaa vaikeuttavaa häirintää. Törmään tähän viestintäkouluttajan työssäni entistä useammin. Halusimme osana Järjestödigiä selvittää, kuinka yleistä tämä järjestöissä on ja miten asiaan on varauduttu. Nyt tehty selvitys on ensimmäinen laatuaan järjestösektorilla, sanoo 20 vuotta järjestöjen parissa työskennellyt viestinnän asiantuntija Piritta Seppälä Viestintä-Piritta Oy:sta. 

Valtakunnallisissa järjestöissä vaikeat tilanteet korostuivat enemmän kuin alueellisissa ja paikallisissa yhdistyksissä. Valtakunnallisista toimijoista 63 prosenttia on kohdannut häirintää ja haastavia keskustelutilanteita, kun alueellisissa järjestöissä vastaava osuus oli 41 prosenttia ja paikallisissa yhdistyksissä 31 prosenttia. Valtakunnallisella tasolla ilmeni myös enemmän vakavampaa häirintää, kuten henkilöstön maalittamista tai vaikuttamisyrityksiä päätöksentekoon.

Facebook on yleisin kanava, jolla järjestöt kohtaavat häirintää ja vaikeita keskustelutilanteita. Toiseksi yleisimmät kanavat ovat kyselyn mukaan sähköposti ja Twitter.

Kuusi vinkkiä haastavien keskustelutilanteiden kohtaamiseen verkossa:

1. Vahvistakaa hyvää keskustelukulttuuria omalla toiminnallanne verkossa ja somessa. 
2. Keskustelkaa aiheesta organisaatiossanne kokouksissa ja muissa yhteyksissä. 
3. Tunnistakaa paljon kritiikkiä aiheuttavat aihepiirit sekä toistuvat kriitikot ja haastavat keskustelijat. 
4. Määritelkää, kuka organisaatiossanne kommentoi erilaisissa tilanteissa. 
5. Ottakaa selvää, koska tilanteet vaativat yhteydenottoa viranomaisiin tai rikosilmoituksen tekemistä. 
6. Lisätkää positiivista viestintää negatiivisen vastapainoksi. 

Näitä keinoja kyselyyn vastanneet järjestöt käyttävät eniten varautuessaan verkon ja somen haastaviin keskustelutilanteisiin ja häirintään. 

Vuoden 2022 Järjestödigi-kartoituksessa kysyttiin aiempaan tapaan muun muassa järjestöjen digiosaamisesta, osaamismerkeistä ja käytössä olevista viestintä- ja sosiaalisen median kanavista. 

– Järjestödigi elää ajassa. Samalla kun piirrämme kokonaiskuvaa nykytilanteesta ja järjestöt saavat tuloksista tukea oman tilanteensa arviointiin, voimme kääntää tuntosarvia uusille alueille. Koska järjestöillä voi tulevaisuudessa olla entistä merkittävämpi rooli datan ja tiedon keräämisessä, tulkinnassa ja jakamisessa, kysyimme aiheesta tänä vuonna ensimmäistä kertaa, sanoo digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen TIEKEstä. Tulokset kertovat, että tällä hetkellä järjestöissä tietoa kerätään enimmäkseen omaan käyttöön ja hyödynnetään oman toiminnan kehittämiseen.

Järjestödigi-kartoituksen tavoite on selvittää suomalaisen järjestökentän kehitystä digitalisaation hyödyntämiseen, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaaliseen mediaan liittyen. Kartoitus tuottaa tietoa, joka samalla tukee järjestöjen toiminnan, digiosaamisen ja viestinnän kehitystä Suomessa. 

Järjestödigiä tekevät TIEKE ry, Viestintä-Piritta Oy ja Vitec Avoine Oy. Yhteistyönä tuotettava kartoitus tehtiin vuonna 2022 viidettä kertaa.