Menneet kuukaudet osoittavat, että järjestöt ovat olleet digiasioissa hereillä. Järjestötoimijat ovat ottaneet merkittäviä digiaskelia, omaksuneet uutta ja luovineet uusia toimintatapoja hakien. Selvää toki on, että monet ovat tehneet näin välttämättömyyden edessä.  

Digikyytiin ei kuitenkaan tarvinnut hypätä kylmiltään. Yleinen tietoyhteiskuntakehitys on haastanut järjestöjä pohtimaan toimintamallejansa ja selvittämään jäsenistön odotuksia jo pidemmän aikaa.

Valmentautumista tulevaan

Järjestödigi-kartoituksen kautta olemme päässeet perehtymään järjestöjen digikehitykseen jo neljänä peräkkäisenä vuotena. Olemme selvittäneet järjestöjen, liittojen ja yhdistysten digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median käyttöä. Suuressa kuvassa suhtautuminen digitalisaatioon on muuttunut suopeammaksi ja sen hyötyjä on opittu paremmin näkemään.

Järjestöjen resurssihaasteet eivät harmi kyllä ole kadonneet minnekään. Taloudelliset ja henkilöstöresurssit koetaan monesti jarruina tai vähintään hidasteina toiminnan kehittämiselle.

Resurssina osaaminen

Yli puolet Järjestödigin vastaajista näkee olemassa olevan digiosaamisen edistävän järjestönsä kykyä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, joskin reilu kolmannes arveli osaamisen olevan tälle hidaste tai peräti este.

Osaaminen on resurssi, jota suuremmilla järjestöillä on keskimäärin pieniä enemmän. Isommilla väkeä on jo lukumääräisesti enemmän, koulutusta ja tukea on saatavilla helpommin oman talon sisällä ja osaamisvaatimukset jakautuvat useammille.

Kaiken kokoisissa järjestöissä tarvitaan kuitenkin lisää digiosaamista. Sitä kaivataan usein ihan perusasioihin kuten laitteiden hallintaan, someen, työvälineohjelmistoihin sekä tietoturvaan ja -suojaan.

Digiosaamisen kohdalla korona-ajat näkyvät verkkokokous- ja webinaariosaamisen kasvamisena, kun järjestöjen toimintaa on viety kokonaan verkkoon ja etäosallistumismahdollisuuksia on lisätty.

Tuorein järjestödigi kartoitti osaamista yhteensä 20 osa-alueella, ja tuloksiin voi tarkemmin tutustua tulosraportissa.

Tahto uudistua

Digitaalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen on järjestöjen uudistumiselle merkittävä asia. Nyt paine uudistumiselle tuli pandemian muodossa ulkoapäin, mutta kartoituksen avovastauksiin nojaten painetta ja tahtoa uudistumiselle nousee myös järjestöjen sisällä. Järjestöissä halutaan oppia uutta, rakentaa yhteisöllisyyttä ja palvella jäseniä myös verkossa. 

Digitukeen lyhyt matka?

Järjestöväki ansaitsee ja tarvitsee uuden oppimisen paikkoja ja digitukea. Useissa järjestöissä uumoillaan, että uudet toimintatavat tulevat jäämään osaksi toimintaa, ja uutta osaamista tarvitaan jatkossakin.

Järjestötoimijoiden digitaidot satavat myös jäsenistön laariin. Yli 100 000 järjestöämme nimittäin tavoittaa lukemattoman määrän ihmisiä arjen lomassa. Järjestöillä on siis oivallinen tilaisuus tarjota digitukea oman toimintansa piirissä. Kun vertaistuki, organisointi ja viestintä ovat lähes järjestön kuin järjestön toiminnan ytimessä eikä digituen antajan tarvitse olla kaikkitietävä IT-guru, matka digituen tarjoamiseen voi olla yllättävän lyhyt.

Ei kuitenkaan ole kohtuullista olettaa, että järjestöt pystyvät huolehtimaan digituesta kaiken muun toimintansa ohella. Yhteistyötä ja asianmukaista resursointia tarvitaan, mikä sisältää digituen antajien oman osaamisen ylläpitämiseen. Viestinnällä on keskeinen rooli, jotta digituen tarvitsijat ja antajat löytävät toisensa niin paikan päällä kuin verkossa.

Hanna Vuohelainen
digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja | TIEKE

Kirjoitus on julkaistu osana Digitukiviikon 2021 ohjelmaa. 

-----------------------------------------

Digi- ja väestötietoviraston digituki:

DVV koordinoi kansalaisten digitukea ja toimii digituen järjestäjien valtakunnallisena tukijana.

Vuoden 2021 aikana DVV on kehittämässä toimintamallia, miten yritysten ja yhteisöjen digituki olisi jatkossa hyvä organisoida.

DVV:n digitukisivustolle